keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Lokakuun suosikit

Luvassa postaus, joka ei sen kummempia esittelyjä kaipaa, nimittäin lokakuun suosikit! Oon itse tykännyt lukea muiden blogeista kuukauden suosikkeja hyvien vinkkien toivossa, ja oon niitä saanutkin kiitettävästi! Haluankin nyt vuorostani olla mahdollisesti avuksi teille muille, ja jakaa omia suosikkejani kuukauden varrelta kanssanne.


Stephen Kingin "It" (vuoden 1986 kirja)

Koko 1138 sivuisessa komeudessaan Stephen Kingin "Se" on ehdottomasti lukemisen arvoinen kokemus! En ole mitenkään erityisen innostunut Kingin kirjoista, sillä Kingin kauhu on makuuni jopa tylsää, ja elokuvaversioistakin olen innostunut vasta vanhemmalla iällä. Tän kirjan lukemisesta oon kuitenkin jopa nauttinut, mikä on ihme kaltaiselleni kirjanirsolle.



Stephen Kingin "It" (vuoden 2017 elokuva)

Kyllä, uudestaan. Vuoden 1990 tv-elokuva ei napannut pätkääkään, joten tänkään suhteen mulla ei ollut erityisen korkeat odotukset kaikesta hypestä huolimatta. Toisin kuitenkin kävi! Oon käynyt katsomassa leffan nyt kahteen otteeseen, sekä Suomessa että Lontoossa, ja oon todella innoissani tulevasta jatko-osasta! Leffa oli visuaalisesti erittäin miellyttävä, musiikit olivat loistavat, ja itse elokuva oli sopivan kevyt useampaankin otteeseen katsottavaksi, sillä kaiken kauhunomaisen aineksen seassa oli myös runsaasti leffan henkeen osuvaa huumoria.


Jukebox The Ghost - Safe Travels (vuoden 2012 albumi)

Levykauppa Äx myi yhtä ainoaa Jukebox the Ghostin levyä - ja mun oli pakko saada se! Jo kolme vuotta JTG on kuulunut mun lempibändeihini, ja vaikka Safe Travels ei ole lempialbumini, on se ehdottomasti tämän kuun suosikki! Liekö tuon albumin omistaminen tehnyt minut sokeaksi muulle musiikille, ja Safe Travels on ollut lokakuun kuunnelluin albumini.


UNUM-mobiilisovellus

Mä oon vähän Instagram snobi, myönnetään. Mä stressaan kamalasti mun feedin ulkonäöstä, enkä edes tiedä miksi. Osittain syy voi olla mun lähes neuroottisessa tarpeessani pyrkiä esteettiseen täydellisyyteen kaikessa, mitä teen, ja osittain syy voi olla ihan vain siinä, että on kiva luoda jotain kaunista ja yhdenmukaista sekamelskan sijaan. Unum on kyllä pelastanut mun elämän siinä mielessä, että sillä mä saan mallailtua etukäteen, mitkä kuvat sopisivat vierekkäin ja mitkä eivät! Lisäksi mä pystyn sen kautta seuraamaan mun omaa julkaisutahtiani, mun suosituimpia postauksiani, tägejä, joiden kautta mun profiilini on löytynyt parhaiten, sekä kellonaikoja, jolloin on otollisin hetki postata jotain. Joten mun kaltaisen lähes neuroottisen estetiikkahirviön lisäksi tää sovellus sopii erinomaisesti vaikka aktiivista somemarkkinointia harrastavalle.


Päiväreissu Oxfordiin

Mun kuukauden kohokohta oli melkoisen extempore päiväretki Oxfordiin, josta mä kerroinkin tarkemmin jo reissun omassa postauksessa. Lämpöä oli melkein kaksikymmentä astetta koko päivän ja aurinko paistoi tosi kivasti! Oon pitkään haaveillut Oxfordin reissusta, ja kun Chiltern Railwaysilta sai liput £7 per suunta per naama, niin oli pakko lähteä! Mun ystäväni Millakaan ei ollut ennen tätä juurikaan reissannut Englannissa Lontoon ulkopuolella, joten teki meille kummallekin hyvää nähdä vähän muutakin.

kuva: Nelonen Media

Arman ja Suomen rikosmysteerit

Mä oon aivan hulluna rikossarjoihin, ja mun kaikki unelmani ovat nyt täyttyneet: laadukas, mielenkiintoinen ja ennen kaikkea voimakkaita tunteita herättävä kotimainen rikossarja on viimein löytynyt! Olin tosi epäluuloinen aluksi, koska en erityisemmin välitä Arman Alizadista. Ensimmäinen näkemäni jakso oli kuitenkin sarjan toinen jakso, "Operaatio Bravo", joka käsitteli kotikaupungissani Kotkassa 2000-luvun alussa tapahtunutta suurta huumeoperaatiota ja ajattelin antaa ohjelmalle  mahdollisuuden. Hyvä niin, koska olen ihan koukussa! Olen katsonut kaikki jaksot ainakin kahteen kertaan Ruudusta, ja mun on pakko myöntää, että niistä jokainen on mennyt tunteisiin aika pahasti, mitä rikossarjat ei mulla yleensä tee - tähän mä kuitenkin reagoin tosi vahvasti tunteella. Lieneekö tämä nyt sitä kuuluisaa isäm_maallisuutta?


Glee Cast - Mean (Taylor Swift cover)

Lokakuun kuunnelluin kappale olikin Glee-versio Taylor Swiftin biisistä. En tiedä, mä jotenkin tykästyin tähän versioon niin kovin, ja tykkään tästä huomattavasti enemmän duetton kuin Taylorin yksin esittämänä. Ei kai tästä muuta voi sanoa, kuin että nätti biisi.

Siinä sitten olisi mun elämäni ensimmäiset kuukauden suosikit. Oliko tämä postaus nyt ihan hitti vai täysi huti, onko kenelläkään mielenkiintoa lukea tällaisia jatkossa? Löytyykö teidän suosikeista joitain samoja, vai onko joku suosikkini kenties päässyt teidän inhokkilistallenne?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Instagram