Mä kerroin teille mun hiusteni lyhyessä historiassa, kuinka onnistuin polttamaan hiukseni totaalisesti yrittäessäni päästä eroon sinisestä väristä hiuksissani. Väliaikaisratkaisuna mulle kasvoi rastat, joiden jälkeen mä päädyin ajelemaan tukkani kokonaan pois tammikuun 13. päivä. Nyt, reilua kahta kuukautta myöhemmin, on tullut aika näyttää teille, kuinka tää pehko on kasvanut!
Yllä olevat kuvat on otettu 22. tammikuuta, joten tässä on lähtötilanne: mun hiukset ajeltiin muistaakseni 6mm terällä, mutta se saattoi olla myös 9mm terä, valitettavasti en muista tarkasti. Mua ahdisti ensimmäiset puolitoista kuukautta aivan hurjasti kulkea missään ilman peruukkia: mulla on tosi alaston olo ilman mun tukkaa, enkä malta odottaa, että se kasvaa takaisin vanhoihin mittoihinsa. Mulla on ikävä nutturoita ja poninhäntiä ja lettejä, mutta tiedän, että mun tukan kasvuvauhdilla ei kestä vuottakaan, kun ollaan samoissa mitoissa kuin joulukuussa.
Nykyään tilanne on tämä. Mun hiukset ovat kasvaneet pari kolme senttiä, ja ovat saaneet ensimmäisen värin. Mun olo on jo vähän itsevarmempi ilman peruukkia, mutten vieläkään ihan mielelläni lähde ulos paljain päin. Nyt on taas tukan aika levähtää, ja toukokuussa pitää katsella juurikasvun tilannetta, ja esittellä teille uudestaan tilanne!
Mun mielestä sulle sopii ihan törkeen hyvin toi lyhyt tukka! :) Ja tiedän tosiaan tunteen, kun tehdään radikaali muutos hiusten pituuteen, olin ihan ulalla kun mun pitkähkö polkka vedettiin muutama vuosi sitten niskasta melkein siiliksi. Oli siinä totuttelunsa :D
VastaaPoistaKiitti! ♡ Mukava kuulla, että joku ei pidä lopputulosta aivan kamalana!
PoistaItsekin alan taas pikkuhiljaa tähän tottua, vaikka vasta vuosi sitten oltiin samassa pituudessa ja vannoin, ettei enää koskaan lyhyeksi. :'D Se on aina jotenkin brutaalin oloinen muutos, hiustenleikkuu, vaikka kyse olisikin vain muutamasta sentistä - latvat loppuvat kesken, hiukset eivät enää pysy siististi kiinni, ja auta armias jos jostain leikkaa siiliksi, kuten sinä niskasta.
Onneksi tää on ollut loppuviimein aika tuskaton muutos, kun mulla on jo kolme kertaa kuluneen neljän vuoden aikana ollut kalju tai lähes kalju kuula, mutta kyllä se vähän tahtoo itsetuntoa nakertaa kun ei ihan vapaaehtoisesti olisi sitä tehnyt. :'D