Hiusteni (tosi) lyhyt historia

tiistai 17. tammikuuta 2017


Mulla on parin viime kuukauden aikana muuttunut hiusväri useamman kerran. Värjäsin hiukseni kokonaan mustaksi viime vuoden tammikuussa, ja syyskuuhun mennessä kaipasin vähän vaihtelua. Mä päädyin värjäämään hiukseni oranssiksi, mutta se osoittautui yllättävän hankalaksi väriksi ylläpitää. Sinnittelin sen kanssa kuukauden verran, ennen kuin päätin siirtyä siniseen: olin kuitenkin haaveillut alunperin pastellisinisestä tukasta, mutta vuoden mustaksi värjäily aiheutti sen, etten saanut tukkaa tarpeeksi vaaleaksi sitä varten.

Tummansininen osottautui valtavaksi virheeksi. Väriä lähti järkyttäviä määriä heti värjäämisen jälkeen, ja väri tarttui joka paikkaan. Näytin pari päivää ihan smurffilta, niin pahasti sitä väriä lähti. Vaati kolme tavallista pesua, ja kuusi syväpuhdistavaa pesua, että värinlähtö saatiin loppumaan. Lopputulos oli kuitenkin niin kiva, etten ajatellut asiaa sen enempää.

Kun lopulta yritin päästä sinisestä eroon, pääsi Helvetti irti. Muhitin syväpuhdistavaa shampoota päässäni useampaan otteeseen pari tuntia kerrallaan, eikä väriä lähtenyt irti ollenkaan. Kahden vaalennuspesun jälkeen päätin luovuttaa, ja vetää sinisen päälle vihreän värin. Tulos oli ihana sinivihreä väri, joka kesti päässä vain yhden pesun ajan. Tämän jälkeen laitoin paluun tehneen sinisen päälle vaaleanpunaista, jonka jälkeen lopputulos oli tummanvioletti. Tämä kesti päässä kokonaiset kolme pesua. Turhautti.

Vaalennuspesujen ja syväpuhdistavalla hauduttamisen jälkeen päädyin värinpoistoon, mikä ei tehnyt värille yhtään mitään latvoja lukuunottamatta. Vedin tyveen mustan ja latvoihin keltaisen, ja ensimmäisessä pesussa musta levisi latvoihin, värjäsi ne harmaanvihreäksi. Musta puolestaan muuttui tummanvihreäksi. Leikkasin harmaat latvat pois, sillä ne eivät olisi kestäneet enää vaalentamista. Jäin jumiin superlyhyen tummanvihreän polkkatukan kanssa, jonka kanssa sinnittelin siihen asti, että pääsin käymään isäni luona. Ajelin pääni sivut siiliksi ja letitin päähäni kuiturastat.

Siitä pääsemmekin nykyiseen tilanteeseen. Alle viikon jälkeen päänahkani oli parin vaalennuksen ja kuiturastojen jäljiltä niin ärtynyt ja ruvella, värjäyksestä kärsineet hiukseni tyvestä jo rastoittuneet, ja niskani rastojen painosta niin kipeät, että päädyin tarttumaan koneeseen ja ajelemaan kaikki hiukseni pois. Niskani ei kahden päivän jälkeen tunnu enää läheskään yhtä kipeältä, päänahkani ei kutise enää läheskään niin paljon, ja pientä ajoittaista katumusta lukuunottamatta oon ihan tyytyväinen siihin, että tukkani tulee kasvamaan taas vähän terveempänä takaisin. Onneksi mulla on kevyt 2,5 sentin kuukausittainen kasvutahti, joten kesään mennessä mulla on jo varsin pitkä poikatukka, jollaiseen mut tuntevat on vuosien saatossa tottuneet.


Joten tekotukalla mennään, kunnes letti kasvaa tän kaikkein lyhyimmän vaiheen ohi; oon kamalan epävarma mun pyöreestä nassusta ja päästä, joiden muoto tuntuu korostuvan aina sillon, kun mun tukka on tosi lyhyt. Tekotukka on Huuto.netistä ostettu, mutta valmistaja, miss-wen, myy Ebayn kautta muitakin peruukkeja. Mun päässä oleva tukka löytyy tästä. Peruukki on tosi luonnollisen näköinen ja tuntuinen vaikka tekokuitua onkin, pysyy hyvin päässä ja tuntuu mukavalta päässä. Saatan jossain vaiheessa tilata Ebayn kautta peruukin tai kaksi lisää, jotta tähän mustavalkoiseen saisi vähän vaihtelua aina välillä (mua houkuttaisi erityisesti tämä yksilö, mutta pitää miettiä).

Tulevaisuudessa ajattelin pitää tukkani vaaleana, kunnes se saavuttaa mieleiseni pituuden, jonka jälkeen annan hiusten kasvaa rauhassa. Vaalennettua osaa varmaan värjäilen suoraväreillä, mutta sinipohjaisiin väreihin en enää koske kuin pastellisävyisinä, koska niistä ei yksinkertaisesti pääse eroon. Mutta joo, näillä mennään, kunnes suunnitelmat muuttuvat (taas).

2 kommenttia

  1. Tuo sininen näyttää kyllä tosi ihanalta, mut harmi että sen kanssa oli niin paljon ongelmia :( Upean värinen tuo peruukkisi, hopea on niin ihana väri hiuksissa!
    http://mahdollisestiehka.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinisessä oli kyllä niin paljon hyvää ja huonoa, ja sen parhaita puolia oli ehdottomasti sen kauneus. Harmittaa kyllä vähän, olisi ollut tosi kiva uskaltaa kokeilla sinistä uudelleen, mutta en kyllä uskalla, kun se osottautui niin tuskaksi päästä eroon. :/

      Poista

Instagram

© haamupuheluja. Design by FCD.