Meillä on pari viime päivää mennyt joulusiivouksen parissa. Muru on oikein innostunut siivoamisesta ("koska se rentouttaa"), ja meillä on tiskattu, pyykätty, pölytetty mattoja, pesty lattioita ja seiniä ja kiinnitelty jouluvaloja sinne ja tänne. Mä en oo itse mikään jouluihminen, mutta tänä vuonna mulla on vähän sellainen fiilis, että voisin ainakin yrittää.
Mulla on alkavallakin viikolla kiire: tänään pitää käydä piipahtamassa Vantaalla, keskiviikkona on kesätyöpaikan pikkujoulut ja perjantaiaamuna mulla lähteekin jo lento kohti Englantia. Mä olin alunperin lähdössä Amigo the Devilin keikalle, mutta viisumiongelmien takia keikka jouduttiin siirtämään myöhemmälle vuodelle 2019. Harmittaahan se, mutta onneksi mä olin varannut reissua varten koko viikonlopun - voi olla, että olisi harmittanut huomattavasti tänhetkistä enemmän, jos lento kotiin ois lähtenytkin jo lauantaina.
Tekemisen puutetta meillä ei kuitenkaan ole, vaan suunnitelmissa on tälle kerralle Greenwich ja National Maritime Museum, Notting Hill ja Winter Wonderland. Lontoossa ei ainakaan mun tietääkseni oo vielä lunta, mutta Kotkassa (jonne tieni vie siis keskiviikkona) sitä on jo hyvän verran. Tällä kertaa Norwegianin sijaan mua kuskaa British Airways ja suuntana on Gatwickin sijaan Heathrow - onnistuin siis pääsemään senkin puolesta superhalvalla, koska Heathrow'lta pääsee metrolla vajalla neljällä punnalla kaverin kämpille, kun taas Gatwickilta saa pulittaa ensin kymmenen puntaa Kings Cross St Pancrasille ja siitä vielä reilu kolme puntaa kaverille. Tosi ihanaa, että pääsee vähän rentoutumaan ja pitämään hauskaa, kun koko kesäkin meni töissä, ja vaikka töissä olikin ihan superkivaa, ei superkivakaan työ nyt ihan loman veroinen ole.
Yks valtavan suuri aikasyöppö marraskuussa oli myös Nanowrimo, eli jo viime vuonna blogin puolella esittelemäni National Novel Writing Month, eli kansainvälinen romaaninkirjoituskuukausi. Tavoitteena on siis kirjoittaa kuukaudessa 50000 sanaa pitkä tarina tai sen alku, eli noin 1667 sanaa kuukaudessa. Mä osallistuin jälleen kerran Murun ja erään hänen ystävänsä kanssa, ja tänä vuonna mä voitin!
Mä opin viime vuoden Nanosta tosi paljon, ja hyödynsin ihan jokaisen kikka kolmosen tänä vuonna! Mä laadin jo lokakuussa pikkutarkan suunnitelman, loin taulun Pinterestiin ja soittolistan Apple Musiciin ja treenasin kirjoittamista koko lokakuun lopun, ennen kuin Nano starttasi. Mun vuoden 2018 novellini, "Thicker than blood", sijoittuu yhteiskuntaan, jossa jokaisella ihmisellä on "sielunkumppani", jonka kanssa näiden on määrä olla, ja jonka ihmiset yleensä löytävät jo teineinä, ja no, lämäytänkin teille tähän mun Nanon nettisivuille askartelemani tiivistelmän kertomaan lisää.
"It's just not normal being almost 30 and unbonded, and now it has began to affect him in every aspect of life. So, in order to stop everything from falling apart, he has to find a mate, bond, and start a family. But oh boy, what a family will it be when both your new mate and your adopted daughter are serial killers."
Tarinan pituudeksi tuli Nanon aikana 59424 sanaa, eli noin 150 sivua englanninkielistä tekstiä. Toisaalta, mun suunniteltu aikajanani on tällä hetkellä neljä vuotta, joista tähän ensimmäiseen 150 sivuun mahtui vain kaksi kuukautta, eli mulla on vielä melkoinen homma edessä.
Mutta, tällaista tänne puolelle ruutua! Miten teidän marraskuunne meni, ja millaisissa merkeissä aloittelette joulukuuta? Ihanaa joulun odotusta teille sinne!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti