Mä oon opetellut viimeisen kahden vuoden aikana tekemään paljon asioita yksin. Mun matkustelut, keikkailut ja museoreissut (näin muutamia mainitakseni) olivat pitkään mun ahdistukseni takia kiinni siitä, miten ihmisille mun ympärilläni sattui sopimaan. Just ennen koko sen parin vuoden koronaepisodin alkua mä kuitenkin tein jotain ennenkuulumatonta ja lähdin yksin Tukholmaan katsomaan Amigo the Deviliä. Tää on ilmeisesti toistuva teema mun elämässäni, nimittäin viime juhannuksena mä lähdin ensimmäistä kertaa elämässäni yksin Lontooseen saman kaverin keikalle ja siis let me tell you, mua jännitti aivan mahdottoman paljon.