1. kesäkuuta 2019

Kesätyöpaikkani museohöyryjäänmurtaja Tarmo

Kyselin Instagramin puolella oisitteko te kiinnostuneita lukemaan mun maailman siisteimmästä kesätyöpaikastani täältä blogin puolelta, ja suurin osa teistä vaikutti kiinnostuneelta kuulemaan 112-vuotiaasta höyryjäänmurtaja Tarmosta.


Tarmo on kolmas Suomen valtion omistama jäänmurtaja. Se valmistettiin 1907 Newcastle-upon-Tynessä, Pohjois-Englannissa Armstrong, Whitworth & Co:n telakalla ja hintaa valmistuneella murtajalla oli reilut 1,600,000 markkaa. Se edustaa amerikkalaista jäänmurtajatyyppiä, eli perän lisäksi myös sen keulaan on sijoitettu potkuri, jonka tehtävänä on helpottaa jäänmurtoa. Tarmo on tiettävästi maailman kolmanneksi vanhin säilynyt höyryjäänmurtaja - vanhempia ovat 1894 valmistunut Malmössa operoiva Bore, joka kulkee yhä alkuperäisillä höyrykoneillaan, sekä Baikal-järvellä museona toimiva vuonna 1900 valmistunut Angara.



Aluksen miehistöön kuului reilu 40 miestä, jotka työskentelivät pääosin 4-4 -vahdissa, eli tekivät töitä neljä tuntia, jonka jälkeen he lepäsivät neljä tuntia. Aluksen sisällä vallitsi vahva hierarkia, joka näkyi erityisesti asuintilojen jakautumisessa: tavallisen miehistön tilat olivat aivan aluksen keulassa, kun taas päällystön tilat olivat lähempänä perää, ja 1950-lukuun asti kapteenin tilat sijaitsivat aivan aluksen perässä.

Suomalaisten jäänmurtajien miehistöön on poikkeuksellisesti kuulunut myös naisia: emännöitsijä oli vastuussa miehistön muonituksesta, pyykkäyksestä ja puhtaanapidosta, ja hänen lisäkseen laivalla oli naisia myös talousapulaisina, keittäjinä ja messityttöinä.

Polttoaineena käytettiin vuoteen 1950 asti hiiltä. Polttoainetankit vetivät noin 450 tonnia hiiltä, jotka paloivat Tarmon viidessä kattilassa noin viikossa. 1950-luvun peruskorjauksen yhdessä kattilat muutettiin polttamaan öljyä. Samaan aikaan aluksen pääkannen hyttirakennetta muutettiin siten, että polttoainetankkeja piti pienentää hieman. Niihin mahtui silti noin 400 tonnia öljyä, joka riitti noin kuukaudeksi, heikoilla jäillä jopa kahdeksi. Tarmolla pääsee kierroksen aikana tutustumaan kone- ja kattilahuoneissa, joissa on yhä nähtävillä alkuperäiset koneet ja kattilat.



Aluksella on tehty 1950-luvun alussa laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä alus muutettiin polttamaan hiilen sijaan öljyä. Lisäksi alukseen rakennettiin uusi kansirakennus, jonne kapteenin tilat siirrettiin. Keulassa sijainneet kymmenen hengen miehistöskanssit purettiin ja tilalle rakennettiin yhden ja kahden hengen hyttejä.

Tarmo ehti 63-vuotisen uransa aikana osallistunut moneen: marsalkka Mannerheim on käynyt valtiovierailulla Tukholmassa Tarmon kyydillä, presidentti Svinhufvud on viety sisällissodan aikana Tallinnaan turvaan, talvisodan aikana Tarmon keulaan osui kaksi pommia. Pommituksessa menehtyi 39 miestä ja siinä loukkaantui 13. Tarmo on siis museon lisäksi myös muistomerkki.

Näiden lisäksi Tarmo on ollut osallisena itsenäisen Suomen ensimmäisessä meritaistelussa, pelastanut kalastajia ja näiden hevosia jäälautoilta, ja eläkkeelle päästyään laivavanhus kutsuttiin vielä yhdeksi talveksi takaisin palvelukseen. 60-luvulla se palveli myös Apu-nimellä laivaston harjoitusaluksena.



Tarmo pääsi viimeisen kerran eläkkeelle keväällä 1970, jonka jälkeen se odotti 20 vuotta Hylkysaaren rannassa Helsingissä, ennen kuin se hinattiin Kotkaan 1990. Se kunnostettiin Kotkan telakalla museoalukseksi ja toukokuussa 1992 se avattiin yleisölle. Telakoinnin aikana alus pyrittiin palauttamaan siihen asuun, jossa se oli ollut 50-luvulla tehdyn laajan peruskorjauksen jälkeen.

Alus sijaitsee nykyään Merikeskus Vellamon museolaiturissa Kotkan kantasatamassa, osoitteessa Tornaattorintie 99. Kesän 2019 aikana alus on avoinna 7.5.-18.8. välisenä aikana. Pääsyliput aikuiselta maksavat viisi euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Opastetut kierrokset päivittäin kello 13:30 ja 15:30.



Aukioloajat kesäkuusta alkaen:

1.-22.6.
ti, to-su 10-17, keskiviikkoisin 10-20
23.6.-18.8.
ma-ti, to-su 10-18, keskiviikkoisin 10-20

Huom! Juhannuksena poikkeusaikataulu.

Keskiviikkoisin 17-20 ilmainen sisäänpääsy Merikeskus Vellamoon ja Tarmolle.

2 kommenttia :

  1. Toi on kyllä aivan upea paatti, olis kiva joskus poiketa oikein paikan päällä katsomassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, suosittelen lämpimästi vierailemaan jos ikinä Kotkan suunnalle satut! :D

      Poista